Siunaus
Pronssiveistos
Eemil Halonen 1942
Jyväskylän Vanha hautausmaa
Toimitusjohtaja Väinö Wallgrenin ja hänen puolisonsa Märthan (o.s. Grönberg) perhehaudalla on kuvanveistäjä Eemil Halosen valmistama pronssinen veistos nimeltä Siunaus. Viipurissa vaikuttaneelle Wahlgrenin perheelle oli luontevaa valita hautaveistoksen tekijäksi kaupunkilaisten hyvin tuntema Halonen, jolta suomenmieliset kauppiaat ja liikemiehet olivat tilanneet paljon muotokuvia, suihkulähteitä, julkisivujen koristuksia ja hautaveistoksia.
Siunaus-veistoksessa ohueen draperiaan osittain verhoutunut nuori naishahmo seisoo kädet siunaavassa asennossa ja katsoo lempeästi alaspäin kuin suojellen haudassa lepääviä. Pronssinen veistos on valmistunut sodan aikana 1942.
Kuva: Halosten Museosäätiö
Tehtailija Väinö Wahlgren (1899–1942)
Joensuussa syntynyt Väinö Wahlgren (1899–1942) oli ensimmäisiä kotimaisia vaatetustehtailijoita. Yhdessä vanhemman veljensä Yrjön kanssa hän osti vuonna 1924 viipurilaiselta kauppiaalta B. Scheininiltä Koneellisen pukutehtaan, joka oli Karjalan suurin.
Vaatetusalan kokemusta veljeksillä oli vuodesta 1911, jolloin vanhempi veli Yrjö oli perustanut ensimmäisen liikkeensä. Väinö Wahlgren keskittyi Viipurissa pukutehtaan johtamiseen. Lisäksi Veljekset Wahlgreneilla oli 1920-luvun puolivälissä liikkeet Joensuussa, Lieksassa, Savonlinnassa, Viipurissa ja Sortavalassa, jossa pääliike sijaitsi.
Väinö Wahlgren luopui osuudestaan Koneelliseen pukutehtaaseen ja perusti vuonna 1929 Karjalan Puku Oy:n. Yhtiö sai 1930-luvun alussa uudet, yli tuhannen neliömetrin tilat Brahenkadulta Viipurin keskustasta. Miesten pukujen lisäksi valmistettiin sekä naisten että miesten päällysvaatteita.
Tehtaalla oli käytössä aivan uudenlainen rationaalinen Taylor-järjestelmä. Kun ennen yksi henkilö valmisti koko puvun, Wahlgrenien pukutehtaalla työ oli ositettu kymmenille työntekijöille yksinkertaiseksi koneelliseksi työksi. Yhden miehen puvun valmistaminen vei tehtaassa vain kymmenen minuuttia. ”Siellä surisevat mitä erilaisimmat koneet suorittaen erehtymättömällä tarkkuudella varsin monimutkaisetkin vaatturityöt, joihin aikaisemmin käsissä tehden on kulunut monin verroin enemmän kallista aikaa”, kirjoitti Laatokka-lehti 1.5.1930. Vuoden lopulla Karjalan Puku työllisti 170 työntekijää, pääosin naisia.
Talvisodan aikaan Wahlgrenit oli evakuoitu Kauhajoelle. Välirauhan tultua he muuttivat takaisin Viipuriin, josta jatkosodan alkaessa joutuivat siirtymään evakkoina Jyväskylään. Väinö Wahlgren kuoli jatkosodan aikana tammikuussa 1942. Jälkisäädöksessään hän lahjoitti 100 00 markkaa Viipurin kaupungille ja 100 000 markkaa Karjalan Aseveljien Liitolle.
Vanhin poika Väinö B. Wahlgren (1922–1994) jatkoi isänsä työtä Karjalan Puku Oy:n toimitusjohtajana. Pukutehtaasta kehittyi Keski-Suomen huomattavimpia yrityksiä ja merkittävimpiä työnantajia – ja yksi Suomen tunnetuimmista vaatetusteollisuuden yrityksistä.
Sijainti
Jyväskylän Vanha hautausmaaPuistokatu 20, 40200 Jyväskylä