Uhri
Pronssireliefi
Eemil Halonen 1925
Hietaniemen hautausmaa
Kuvanveistäjä Eemil Halosen perheen haudalla on pronssinen reliefi Uhri vuodelta 1925. Samaa teosta oli jo aiemmin käytetty hautamuistomerkissä: Alli Halosen sisaren opettajatar Anni Leinosen haudalla Siilinjärven hautausmaalla. Reliefin aihe symboloi vahvaa kutsumustyötä.
Eemil Halonen oli elämänkatsomukseltaan vakaumuksellinen teosofi. Hautareliefin voi tulkita kuvastavan taiteilijan omistautumista työlleen, totuuden etsimistä taiteen kautta ja taiteilijan pyrkimystä kehittyä ihmisenä asteittain kohti kirkastumista. Tämä asenne oli hänelle ominainen läpi elämän. Jo nuorena miehenä hän totesi kirjeessään serkulleen Lyyti Haloselle syksyllä 1894: ”Ja meidän ainoa oikea velvollisuutemme on koettaa kehittää henkeämme niin, että voimme päästä eteenpäin toisessa kehitysvaiheessa.”
Halonen työsti 1920-luvulla Uhri-teoksen rinnalla Itsekkyys-nimistä reliefiä. Teokset voidaan nähdään vastinpareina: Itsekkyys keskittyy maallisiin, Uhri antaa elämänsä korkeammille voimille. Eemil Halosen mukaan taiteilijoiden osaksi oli tullut ”etsiä kauneutta ja totuutta ja koettaa ilmentää sitä muillekin, niille, joille se ei ole elämän tehtävä”. Suomalaisen teosofisen liikkeen uranuurtaja Pekka Ervast (1875–1934) kuvasi vuonna 1919 kuvanveistäjä Eemil Halosen taidetta näin:
–Niin, hänenkin taiteensa on uusi todiste siitä, kuinka lähellä toisiaan ovat teosofia ja tosi taide. Eemil Halonen pyrkii taiteessaan totuuteen – tämähän onkin tosi taiteen a ja o, – mutta hän ei tyydy pintapuoliseen totuuteen, siihen todennäköisyyteen, joka niin monia etsijöitä houkuttelee. Hän pyrkii totuuden ytimeen, syvällä pinnan alla piilevään henkeen ja elämään.
Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö
Eemil Halonen (1875–1950)
Suomalaisen kuvanveiston varhaisiin kärkinimiin kuuluneen Eemil Halosen (1875–1950) luova taiteellinen työ kesti runsaat puoli vuosisataa ja kehittyi vuosikymmenten aikana maanläheisestä kansallisromantiikasta symboliseen klassismiin. Serkkunsa, taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933) kannustamana nikkarikoulun käynyt Eemil, köyhä lapinlahtelainen maalaispoika, rohkaistui taiteen tielle.
Eemil Halonen oli ensimmäisiä talonpoikaistaustaisia taidekoulutuksen saaneita suomalaisia kuvanveistäjiä. Hän elätti itsensä ja perheensä, kansakunnan vaikeina aikoina jopa 13-lapsisen lapsuudenperheensäkin, omalla taiteellisella työllään. Kielitaitoinen Eemil Halonen liikkui luontevasti niin Ranskan ja Italian kansainvälisissä taidepiireissä kuin maatilansa pelloilla ja navetassa. Oma suku ja tutut kylän ukot ja eukot toimivat taiteilijalle realististen kansantyyppien malleina. Ateljeessaan hän ikuisti myös lukuisia kansallisia merkkihenkilöitä: kauppiaita, liikemiehiä, taiteilijoita, professoreita ja poliitikkoja – Juho Lallukasta K.J. Ståhlbergiin, Elias Lönnrotista Minna Canthiin ja Ernst Nevanlinnasta Jean Sibeliukseen.
Kuvanveistäjä Eemil Halonen oli käytännöllinen ja järjestelmällinen luovan alan ammattilainen. Hän oli yhdessä veljensä Arttu Halosen (1885–1965) kanssa taidevalimotoiminnan pioneereja maassamme. Eemil Halonen elvytti perinteistä puuveistotaidetta ja oli suomalaisen graniittiveiston uranuurtaja. Lukuisten yksityisnäyttelyiden lisäksi kuvaveistäjä Halonen osallistui julkisiin veistoshankkeisiin ja kutsukilpailuihin. Hän halusi edistää ammattitaiteilijan asemaa toimien aktiivisesti useissa taidejärjestöissä, muun muassa Suomen Kuvanveistäjäliitossa puheenjohtajana. Halosen asiantuntemusta hyödynnettiin myös lukuisissa toimikunnissa, säätiöissä ja patsashankkeissa.
Kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) solmi avioliiton vuonna 1908 Alli Leinosen (1889–1980) kanssa, jonka elämäntyöksi muodostui taiteilijan vankkumaton tukeminen tämän luovassa työssä. Pariskunnalla ei ollut omia lapsia, mutta he kasvattivat Alli Leinosen sukulaistytärtä Mirja Leinosta (1908–1982) kuin omaansa ja 1940-luvulla myös adoptoivat hänet. Mirjan ja tämän puolison lastenlääkäri Kaino Kaukisen (1905–1989) viisi lasta olivat Eemil ja Alli Haloselle hyvin läheisiä. Lapsenlapset olivat usein ukin malleina.
Sijainti
Hietaniemen hautausmaaHietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki