Huntu
Pronssiveistos
Eemil Halonen 1947
Rautalammin hautausmaa
Kauppaneuvos Heikki Peuran ja rouva Aina Peuran perhehaudalla on kuvanveistäjä Eemil Halosen valmistama Huntu-veistos. Ajatus tilata veistos juuri Haloselta oli syntynyt pariskunnan tyttären Liisa Falkenbergin (1894–1963) ja laulajatar Ester Laitisen (1885–1959) keskusteluissa.
Haminalahden kartanon emäntä Liisa Falkenberg kertoi 25.7.1946 päivätyssä kirjeessään Eemil Haloselle, että jokunen nuori taiteilija oli jo ilmaissut kiinnostuksensa tehdä hautaveistos, mutta hän ei uskonut, että ”heiltä mitään sopivaa saisi, ovat ehkä liian uudenaikaisia esityksineen – sillä poismenneet olisivat vanhan ajan ihmisiä ja ymmärtäisivät parhaiten aikansa taidetta”.
Liisa Falkenberg toteaa äitinsä suosineen oman maakunnan taiteilijoita, ”iloitsi ja oli ylpeä heidän menestyksestään”. Rouva Falkenberg kehuu Eemil Halosen kauniita hautamuistomerkkejä ja pyytää luonnosta patsaasta, sen materiaalista ja kustannuksista.
Sodan jälkeen Peuran perilliset olivat päättäneet luopua Korholan lapsuudenkodistaan, minkä vuoksi he kiirehtivät myös hautaveistoksen valmistamista. Peuran sukuhaudan alue oli 8 x 8 metriä. Kellotapulin läheisyydessä olevan alueen erotti muusta hautausmaasta musta graniittinen aita. ”Kesällä olemme pitäneet laakeripuita nurkkauksissa, vihreä nurmimatto hautojen yllä, hortensioita ja kukkia.” Hauta-alueen viimeistelyn yhteydessä oli tarkoitus korvata laakeripuut Korholan kartanopuiston suurikukkaisilla punaisilla ruusuilla.
Hautaveistoksen taustana oli kirkkomaan ikivanhaa koivikkoa. ”Paikka on kyllä rauhallinen ja kaunis, eikä lähistöllä ole muita häiritseviä monumentteja”, kuvaili Liisa Falkenberg. Hänen mielestä graniittinen aitaus oli arvokas ja kaunis, varsinkin kun ruusupensaat elävöittäisivät sitä sisältä päin. Tästä syystä ”taideteos haudalla saisi olla – ei liian massiivinen vaan vapauttava, maasta irrottava, tummasävyltään”.
Pronssiin valettu Huntu-niminen veistos valmistui kesäksi 1947. Kevyeen draperiaan verhoutunut nainen seisoo ryhdikkäänä paljain jaloin. Hän pitelee käsillään päässä olevaa huntuaan nostaen sitä aavistuksen oikealla kädellään. Naisfiguuri katsoo yläoikealle, taivaalliseen kirkkauteen.
Rouva Liisa Falkenberg ilmeisesti järjesti veistoksen valmistumisen kunniaksi vanhempiensa muistojuhlan Korholan kartanossa 4.7.1947, jolloin tuli kuluneeksi 54 vuotta Heikki ja Aina Peuran hääpäivästä. Näin Liisa Falkenberg kirjoitti Eemil Haloselle toukokuussa 1947:
Tuo päivä ennen heinäntekoa olisi sopiva lähimpien sukulaisten kokoontua Korholaan muistojen merkeissä. Mitään suurempia juhlallisuuksia siellä on enää vaikea järjestää sillä entinen satapäinen karja on supistunut niin pieneksi että talossa on vain yksi ainoa lehmä!!! Joten ei siellä enää huvita juuri viipyä ja siksi tuntuu hyvältä että tämä meille jälkeen jääneille kuuluva velvollisuus ja kiitollisuuden osoitus tulee täytettyä, sillä jo olosuhteitten pakosta käynnit siellä vähitellen harvenevat.
Kuva: Eemil Halonen, Huntu, 1942, kipsi, Halosten Museosäätiö.
Tehtailija ja kartanonomistaja Heikki Peura (1870–1937)
Tehtailija ja kartanonomistaja Heikki Peura (1870–1937) hankki vain parikymppisenä nuorena miehenä omistukseensa Rautalammilta suuren ja vanhan Korholan kartanon vuonna 1891. Tila oli aluksi muodollisesti isän, laukaalaisen suurtilanomistaja Adolf Peuran nimissä. Myöhemmin 1910-luvun alussa Heikki Peura hankki omistukseensa vielä toisen suuren tilan: Haminalahden kartanon Kuopion maalaiskunnasta.
Heikki Peura oli käynyt vain kolme vuotta kansakoulua, mutta se ei haitannut hänen menestyksekkäitä liiketoimiaan. Rautalammilla Peuralla oli meijeri, jonka tuotteita vietiin Englantiin, Saksaan ja Tanskaan asti. Suonenjoelle hän perusti vuonna 1896 Iisveden sahan ja myllyn sekä myöhemmin myös noin sadan työntekijän lankarullatehtaan. Kuopion maalaiskuntaan Heikki Peura rakensi Pitkälahden sahan vuonna 1911. Pitkälahteen nousi 1930-luvulla myös vientihöyläämö ja puusepäntehdas. Kaikki tehtaat olivat rautatien läheisyydessä. Peuran omistuksessa oli kolme hinaajaa, kaksi rautaproomua ja yksi matkustaja-alus. Kauppaneuvoksen arvo Heikki Peuralle myönnettiin 1922.
Heikki Peuralla oli myös luottamustehtäviä. Hän oli vuonna 1892 perustamassa Rautalammille säästöpankkia, jonka johtokuntaan ja isännistöön hän kuului. Myöhemmin 1930-luvulla hän vaikutti Kansallis-Osake-Pankin hallintoneuvostossa. Peura toimi muutamia vuosia Rautalammin kuntakokouksen puheenjohtajanakin. Puolisonsa Ainan (omaa sukua Kukkonen, 1872–1940) kanssa Heikki Peura perusti Rautalammin museon.
Sijainti
Rautalammin hautausmaaKirkkotie 6, 77700 Rautalampi