Kohtalon lanka
Pronssiveistos ja -pronssireliefi
Eemil Halonen 1939
Turun hautausmaa
Kauppaneuvos Axel Wiklundin ja hänen puolisonsa Anna Lovisa Ingeborg Laquistin haudalla on kuvanveistäjä Eemil Halosen Kohtalon lanka -veistos. Kipsinen teos on valmistunut 1939, siis vuotta ennen kauppaneuvoksen kuolemaa, mutta sotavuodet hidastivat pronssisen hautamuistomerkin valmistumista.
Axel Wiklundin perikunnan puolesta Kohtalon lanka -veistoksen hautakivineen tilasi kauppaneuvoksen poika, konsuli Kurt Wiklund. Veistoksen oli määrä lopulta valmistua keväällä 1945, mutta poliittinen lakkoilu kiviveistämöillä viivästytti hautapaasien valmistumisen loppuvuoteen. Myös voimakas inflaatio aiheutti omat ongelmansa. Konsuli Wiklund kieltäytyi aluksi maksamasta taiteilija Eemil Haloselle koituneita kuluja siitä, että rahanarvon voimakas aleneminen sotavuosina oli nostanut taideteoksen valmistamisen kustannuksia.
Kohtalon lanka -veistoksen ryhdikäs naishahmo on kohottanut katseensa ja pysähtynyt kuin sisäisen vision äärelle, kuten taidehistorioitsija Liisa Lindgren kuvailee. Tilaajan ehdotuksesta naishahmolla on kädessään värttinä, joka symboloi elämänlankaa ja elämän jatkuvuutta kuoleman jälkeenkin. Lindgrenin mukaan teos on moderni versio antiikin kohtalottaresta.
Kohtalottaret eli moirat olivat kreikkalaisessa mytologiassa kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä, säilyttää ja katkaista ihmisen elämänlanka. Värttinää pitelevä kohtalotar on nimenomaan elämänlankaa kehräävä Klotho. Kohtalottaria löytyy myös skandinaavisesta mytologiasta, joka kiinnosti taiteilija Eemil Halosta. Pohjolan nornat olivat naispuolisia olentoja, jotka määräsivät ihmisen kohtalon ja elämänlangan pituuden.
Kuva: Halosten Museosäätiö
Kauppaneuvos Axel Valfrid Wiklund (1872–1940)
Kauppaneuvos Axel Wiklund kuului autonomian ajan lopun ja itsenäisyyden ajan alun merkittävimpiin suomalaisiin rautakauppa-alan yrittäjiin ja oli myös alan järjestövaikuttaja niin kotimaassa kuin Pohjoismaissa. Wiklund syntyi Wärtsilässä Pohjois-Karjalassa rakennusmestarin pojaksi. Perhe muutti Viipurin seudulle 1870-luvun lopulla.
Ylioppilaaksi päästyään Axel Wiklund aloitti Polyteknillisen opiston arkkitehtuuriosastolla Helsingissä, mutta opiskelut jäivät kesken, kun hänelle tarjottiin vuonna 1895 turkulaista pientä rakennustarvikeliikettä. Muutama vuosi myöhemmin Wiklund otti käyttöön oman toiminimen ja muutti yrityksensä osakeyhtiöksi, Oy Wiklund Ab:ksi.
Axel Wiklund siirsi liikkeensä keskeiselle paikalle Turun kauppatorin läheisyyteen. Toiminta laajeni vähitellen urheilu- ja taloustavaroihin. Wiklund oli myös merkittävä tukkuliike, joka toimitti rauta- ja rakennustarvikkeita maaseudulle. Vuonna 1917 Wiklund osti turkulaiset kilpailijayrityksensä. Oy Wiklund Ab oli maailmansotien välisenä aikana Turun suurin rauta- ja taloustavaraliike, ja yhtiö kuului alansa suurimpiin koko maassa. Wiklund laajensi 1920-luvulla liiketoimintaansa myös autokauppaan. Kauppaneuvoksen kuoleman jälkeen Oy Wiklund Ab:n omistus siirtyi SOK:lle vuonna 1958.
Kauppaneuvos Axel Wiklund toimi yhtiönsä toimitusjohtajana vuoteen 1918 saakka ja sen jälkeen johtokunnan puheenjohtajana. Hän oli aktiivinen myös kunnallispolitiikassa: Turun kaupungin rahatoimikamarin jäsenyys kesti yhteensä 23 vuotta. Wiklund oli perustamassa Lausteen poikakotia, joka oli tarkoitettu hoitokodiksi sisällissodassa 1918 sotaorvoiksi jääneille pojille. Wiklund omisti Hannulan kartanon Askaisissa. Hän oli kiinnostunut hevosjalostuksesta. Wiklund toimi useiden vuosien ajan myös Turun soitannollisen Seuran johtokunnan puheenjohtajana.
Sijainti
Turun hautausmaaUudenmaankatu, 20720 Turku