Joutsen
Graniittinen reliefi
Eemil Halonen 1935
Tuusulan hautausmaa
Pekka ja Maija Halosen hautapatsaan punertavassa graniitissa on kuvanveistäjä Eemil Halosen muovaama joutsen, joka on kohonnut lentoon kaukaisuutta kohti. ”Harmaudesta iltaruskoon”, kuten Pekka Halosen poika, kirjailija Antti Halonen (1903–1985) kuvailee teoksessaan Vihreä aamu: Pekka Halosen siveltimen tarina (1946).
Suomen kansallislintu oli taidemaalari Pekka Halosen lempilintu. Muuttomatkallaan joutsenet laskeutuvat aina Tuusulanjärvelle, mitä näkyä Pekka Halonen Halosenniemessä usein ihaili. Antti Halonen kirjoittaa:
Isän viimeisenä jouluaattona suuri joutsenparvi teki jäähyväisvierailunsa niemen kärkeen. Pilvet kulkivat matalalla ja vesi oli mustaa. Ensimmäinen lumi oli juuri maalannut rantakivet valkeiksi. Parvi hohtavan valkoisia lintuja sukelsi harmaasta pilvestä ja ankkuroi hetkeksi vanhaan pysähdyspaikkaansa. Näky oli kuin maalaus isän oman taiteen symbolistiselta etsijäkaudelta: hieman synkkä, hillityn koristeellinen ja alakuloisesti unelmoiva.
Sitten joutsenet lehahtivat lentoon ja häipyivät etelän harmauteen valkeana väreilynä, joka ohenemistaan oheni. Isä katseli kauan niiden poistumista hiljaisen järkytyksen vallassa.
Joutsenet olivat myös hänen lintunsa.
Kuva: Riitta Marin, Halosten Museosäätiö
Taiteilija Pekka Halonen (1865–1933) ja rouva Maija Halonen (1873-1944)
Taidemaalari, professori Pekka Halonen (1865–1933) on Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiä nimiä ja erityisen rakastettu talvisen luonnon kuvaajana. Hänen pyrkimyksenään oli luoda suomalaisesta kansasta ja kulttuurista nousevaa, kansainväliset mitat täyttävää taidetta.
Pekka Halonen oli kuvanveistäjä Eemil Halosen serkku. Heidän isänsä olivat veljeksiä, ja molemmat perheet asuivat Halosten sukutilalla Lapinlahden Linnansalmella.
Pekka Halonen oli ensimmäisiä suomenkielisiä opiskelijoita Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Lähtökohdat eivät olleet helpot: nuori Pekka Halonen oli käytännössä kouluttamaton, ruotsia taitamaton maalaispoika, joka sai maksuttoman opiskelupaikan köyhäintodistusta vastaan. Opiskeluaikanaan hän elätti itsensä koristemaalarin töillä.
Pakka Halonen teki useita opintomatkoja Ranskaan ja Italiaan. Pariisissa hän opiskeli muun muassa Paul Gauguinin oppilaana. Pekka Halosen läpimurtoteos oli Niittomiehet (1890), jossa mallina oli Antti-veli. Kansanelämän kuvaukset saivat jatkoa vuoden 1900 Pariisin maailmanäyttelyä varten tehdyissä maalauksissa Avannolla (1900) ja Ilveksenhiihtäjä (1900). Halosen monumentaalimaalauksista Työstä lähtö (1907) on niin ikään maalattu Lapinlahdella, malleina jälleen sukulaisia ja ystäviä.
Taiteilija Pekka Halonen on tunnettu tunnelmallisista maisemistaan. Suomalainen luonto puhutteli taiteilijaa missä hän liikkuikin. Maalausten taidokas sommittelu ja väriharmonia kertovat kansainvälisistä vaikutteista, kuten symbolismista ja japonismista, samoin varhaisrenessanssin taiteesta.
Taidemaalari Pekka Halonen huomasi Eemil Halosen lahjakkuuden, kannusti tätä taiteilijan tielle ja järjesti tälle oppipojan paikan ystävänsä, kuvanveistäjä Emil Wikströmin luota.
Sijainti
Tuusulan hautausmaaKirkkotie 34, 04300 Tuusula