Muotokuvareliefi
pronssi
Eemil Halonen 1922
Iisalmen Vanha hautausmaa
Kuvanveistäjä Eemil Halosen suunnittelema Kauppis-Heikin hautamuistomerkki paljastettiin Pohjois-Savon Nuorisoseurain Liiton kesäjuhlilla helluntaina 1922, jolloin tuli kuluneeksi 60 vuotta kirjailijan syntymästä. Iisalmen kirkkomaalle oli kerääntynyt useita tuhansia ihmisiä. Pohjoissavolainen Eemil Halonen oli luonteva valinta hautamuistomerkin tekijäksi, sillä hän oli jo aiemmin 1919 valmistanut Kauppis-Heikin muotokuvan.
Haudalla vaaleanharmaan graniittisen luonnonkiven etupuolella on pronssinen Kauppis-Heikin reliefi, jota tuoreeltaan luonnehdittiin ”erittäin sielukkaaksi ja onnistuneeksi”. Muistomerkki toteutettiin Pohjois-Savon nuorisoseuraväen rahankeräyksellä. Hinta oli 15 000 markkaa. Jo Kauppis-Heikin eläessä nuorisoseuraväki oli lahjoittanut sairaalle kirjailijalle vanhuuden kodin Lapinlahden kirkon läheisyydestä.
Kuva: Kai Luttinen, Halosten Museosäätiö
Kirjailija Kauppis-Heikki (1862–1920)
Kansankirjailijaksi luonnehdittu iisalmelainen itseoppinut Kauppis-Heikki (1862–1920) kuvasi teoksissaan pohjoissavolaisia maalaisihmisiä ja savolaista luontoa, maaseudun arkea ja vähäväkisiä 1800–1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Heikki Kauppinen kohosi yhteiskunnan pohjalta, aviottomasta talollisen lesken pojasta kansakoulunopettajaksi. Hänen pääteoksinaan on pidetty romaaneja Kirottua työtä (1891) ja Laara (1893). Kauppis-Heikki oli taitava ihmisluonteiden ja -kohtaloiden kuvaaja.
Äitinsä kuoleman jälkeen Heikki Kauppinen pääsi 15-vuotiaana renkipojaksi pastori Theodor Brofeldtin palvelukseen Vieremän kappalaispappilaan Iisalmen pitäjässä. Heikki tutustui pastorin kirjallisesti lahjakkaisiin poikiin Pekkaan, Kalleen ja Juhaniin, jotka alkoivat ohjata hänen kirjoitusharrastustaan. Heikki ystävystyi erityisesti kirjailija Juhani Brofeldtin (Ahon) kanssa, joka kannusti Heikkiä kirjoittamaan. Kauppis-Heikin ensimmäinen novelli Äidin kuoltua julkaistiin vuonna 1884 Valvojassa.
Myös kirjailija Minna Canth kannusti Kauppis-Heikkiä kirjailijanuralle. Tämä sai vuonna 1885 kauppa-apulaisen paikan Minnan puodissa. Seuraavana vuonna Pekka ja Juhani Brofeldt houkuttelivat Kauppis-Heikin Jyväskylään toimittamaan kanssaan Keski-Suomi-lehteä. Samalla Heikki kuunteli syksyn ajan Jyväskylän opettajaseminaarin luentoja.
Kesän 1887 Kauppis-Heikki työskenteli toimittajana Savo-lehdessä Kuopiossa ja aloitti syksyllä Iisalmessa kiertokoulun opettajana. Samoihin aikoihin ilmestyi hänen ensimmäinen romaaninsa Mäkijärveläiset. Käytyään kiertokoulun opettajan kurssin Kauppis-Heikki valittiin vuonna 1888 vakinaiseen kiertokoulun opettajan virkaan Iisalmeen. Viisi vuotta myöhemmin hän siirtyi Kehvon kasvatuslaitoksen opettajaksi Kuopioon. Kauppis-Heikki suoritti kansakoulunopettajan tutkinnon yksityisesti, ja vuonna 1908 hänet valittiin Ulmalan kansakoulun opettajaksi Iisalmen pitäjään.
Heikki Kauppinen osallistui aktiivisesti Iisalmen kunnallispolitiikkaan ja Ylä-Savon nuorisoseuratoimintaan. Kirjailijanura jatkui vuoteen 1915. Savolainen soittaja jäi Kauppis-Heikin viimeiseksi romaaniksi.
Sijainti
Iisalmen Vanha hautausmaaKirkkotie 20, 74120 Iisalmi