Valtiopäivämies Petter Kumpulaisen hautamuistomerkki – Muotokuvareliefi

Muotokuvareliefi
pronssi

Eemil Halonen 1925
Iisalmen Vanha hautausmaa

Aloite Petter Kumpulaisen muistomerkistä tehtiin hänen hautajaisissaan vuonna 1880. Hankkeen toteuttamiseksi valittiin toimikunta ja Iisalmen seudulla järjestettiin rahankeräys. Asia ei kuitenkaan ottanut edistyäkseen. Ensimmäisen maailmansodan aattona, kesällä 1914 pidettiin Iisalmen Osuusmeijerillä kansalaiskokous, jossa päätettiin jatkaa rahankeräystä.

Uudistunut toimikunta tiedosti tekevänsä ensimmäistä ”taiteellista hautamerkkiä” Iisalmen kirkkomaalle. Suunnitelmien mukaan muistomerkki pystytettäisiin luonnonkivestä, johon kiinnitettäisiin pronssinen muotokuvamedaljonki. Toimikunta päätti pyytää ”Halosten veljeksiltä” luonnoksen.

Ensimmäinen maailmansota keskeytti Kumpulaisen muistomerkkihankkeen. Yleinen hintataso nousi niin paljon, että se pysäytti toimikunnan innon rahankeräykseen. Puheenjohtaja kauppaneuvos Lauri Kärkkäinen yritti vuonna 1917 tinkiä muistomerkin hinnasta vetoamalla siihen, että ”eräs taiteilija Hämäläinen” oli tarjoutunut tekemään muistopatsaan Eemil Halosta halvemmalla.

Tässä vaiheessa toimikunnalla oli vireillä kaksi Kumpulaisen muistomerkkiä: muistopatsas kaupungin keskustaan ja hautapatsas kirkkomaalle. Halosen hinta-arvio haudalle suunnitellusta muotokuvareliefistä oli 2 500 markkaa ja ”rintakuvalla varustettu, paljon yli luonnollisen oleva veistos” 4 000 markkaa.

Rahanarvon heikkeneminen vaikeutti hanketta

Rauhattomat ajat ja toimikunnan puheenjohtajan vakava sairaus pysäyttivät Kumpulaisen muistomerkin suunnittelun vuosiksi. Inflaation vuoksi hinnat yli kymmenkertaistuivat 1914–1922, mihin vedoten Eemil Halonen korotti, varsin maltillisesti tosin, hautapatsaan hinnan 17 000 markkaan. Toimikunnalla ei edelleenkään ollut riittävästi varoja.

Kauppaneuvos Kärkkäinen kuoli joulukuussa 1922. Paikallinen maanviljelijä ja valtiopäivämies Samuel Heiskanen (1850–1935) kutsui kesällä 1923 koolle kansalaiskokouksen päättämään ”Kumpulaisen muiston kunnioittamishankkeesta”. Toimikunta jatkoi sinnikkäästi rahankeruuta ja anoi avustuksia. Tavoitteena oli saada enää vain hautapatsas. Kirjailija Santeri Rissanen kuvaili kirjeessään 12.12.1924 toimikunnan mielikuvaa hautapatsaasta:

Aie olisi näet sellainen, että Kumpulaisen haudalle hankittaisiin vain kylläkin kookas ja arvokas kivi, mutta samalla koruton ja vain Kumpulaisen nimellä, elinvuosiluvuilla sekä jollakin lyhyellä omistuksella varustettu – koruton kuin mies itsekin ja kiven pystyttäjätkin, etupäässä iisalmelaiset rahvaan miehet. 

Eemil Halosella oli valmiina tiedossa sopivia kiviä, joita hän oli katsellut kirjailija Juhani Ahon hautapatsasta varten lähiseudulta. Keväällä 1925 toimikunta hyväksyi Halosen kipsiluonnoksen. Salmettaren mukaan Eemil Halosen luonnostelema patsas oli koruton, mutta arvokas ja ”puolestaan puhuva”.

Hanke sai poliittisia sävyjä

Petter Kumpulaisen hautapatsasrahastossa oli edelleen liian vähän rahaa. Keräystä jatkettiin ja lisäksi anottiin avustuksia Iisalmen suurpitäjään kuuluneilta kunnilta: Iisalmen kaupunginvaltuustolta sekä Iisalmen, Kiuruveden, Lapinlahden, Sonkajärven ja Vieremän kunnilta – ja jopa Pohjanmaan puolelta Pyhännältä.

Vieremän ja Iisalmen maalaiskunnan valtuustot ajautuivat avustuksen myöntämisestä äänestykseen ja avustuksen kannattajat hävisivät molemmissa kunnissa niukasti. Asiasta uutisoitiin näkyvästi valtakunnan lehdissäkin, sävy vaihteli puoluekannan mukaan. Sisällissodan jälkeinen aika oli herkkä vastakkainasetteluille. Vasemmisto tulkitsi Kumpulaisen muistomerkin valkoisten hankkeeksi.

Tunnettu pakinoitsija Tiitus (Ilmari Kivinen, 1883–1940) kirjoitti Helsingin Sanomissa 21.9.1925 pöyristyneenä ja hieman irvaillenkin Iisalmen ja Vieremän valtuuston kokouksista:

– – Sosialistit nousivat takajaloilleen, että vai tässä vielä kiviä ”porvalille”! Ikään kuin olisi Vieremällä enempää kuin Iisalmessakaan Petter Kumpulaisen aikana tietty mitään porvareista ja sosialisteista, tai ikään kuin ei hänen elämäntyönsä olisi koitunut yhtä paljon nykyisten sosialistien kuin porvarienkin hyväksi.

Koruton muistokivi

Hautapatsas paljastettiin monisataisen yleisön läsnä ollessa 16. elokuuta 1925, Petter Kumpulaisen kuoleman 45. muistopäivänä. Muistomerkki oli harmaasta, sammalineen kohotetusta kookkaasta graniittimöhkäleestä, johon oli upotettu pronssinen reliefi Petter Kumpulaisesta. Eemil Halonen valmisti muotokuvan valokuvien perusteella.

Hautakiveen oli hakattu henkilötietojen lisäksi Iisalmen kaupungin vaakuna ja omistuskirjoitus: ”Pystyttivät kiitolliset kotipaikkakuntalaiset” Reliefiä pidettiin yhdennäköisenä Kumpulaisen kanssa, ja muutenkin toimikunta huokui tyytyväisyyttä. Patsas tuli maksamaan kaikkinensa 18 000 markkaa, jonka viimeinen erä, runsaat 4 000 markkaa, maksettiin Eemil Haloselle yli vuosi patsaan valmistumisen jälkeen.

Kuva: Kai Luttinen, Halosten Museosäätiö