Kanteleensoittaja
Pronssireliefi
Eemil Halonen 1940-luku
Suonenjoen vanha hautausmaa
Antti ja Tilda Halosen perhehaudalla on kuvanveistäjä Eemil Halosen valmistama pronssinen reliefi, joka esittää kanteletta soittavaa nuorta naista. Hautakiveen on kaiverrettu sanat Siionin virrestä Nyt ylös, sieluni (virsi 632): ”Siell’ kaunis kannel soi”. Virren sävel on kansantoisinto.
Antti Halosen äiti Vilhelmiina Halonen (os. Uotinen, 1840–1913) oli kanteleensoittaja, jonka säveliä tunnettu musiikintutkija A. O. Väisänen merkitsi muistiin ja julkaisi teoksessaan Kantele- ja jouhikkosävelmiä (1928). Antti ja Tilda Halosen tyttären, lehtori Kaarina Halosen (1922–2013) mukaan kantele oli Miina-mummin pojille kodin ja äidin symboli. Antti Haloselle jäi äitinsä viimeinen kannel, joka oli Aapeli-veljen (1863–1928) nuorena miehenä tekemä.
Aapeli-veljensä tavoin Antti Halonen rakensi kanteleita ja urkuharmoneja. Antti Halonen oli haaveillut myös kanttorin opinnoista. Halki elämänsä Antti Halonen soitti kannelta sekä itsensä että muiden iloksi, monien illanviettojen viihdykkeenä ja tilaisuuksien ohjelmana.
Kuva: Riitta Marin, Halosten Museosäätiö
Taiteilija Antti Halonen (1870–1945) ja talousneuvos Tilda Halonen (1886–1964)
Rakentaja, opettaja ja taidemaalari Antti Halonen (1870–1945) oli kuvanveistäjä Eemil Halosen serkku. Heidän isänsä olivat veljeksiä, ja molemmat perheet asuivat Halosten vanhalla sukutilalla Lapinlahden Linnansalmella.
Antti Halosen taiteilijantietä ohjasi vahvasti hänen isoveljensä taiteilija Pekka Halonen. Kiinnostus kuvataidetta kohtaan kasvoi Antin ollessa mallina Pekan monissa maalauksissa. Isoveli myös opetti maalausta ja järjesti Antin taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan oppiin. Maalaustaiteeseen Antti Halosta perehdytti myös Eero Järnefelt.
Antti Halonen suunnitteli monia rakennuksia ja toimi rakennusmestarina. Kuuluisin lienee Pekka Halosen ateljeekoti Halosenniemi, jonka veljekset toteuttivat yhdessä.
Isänsä kuoltua vuonna 1914 Antti Halonen palasi Lapinlahdelle. Maatyöt veivät aikaa maalaamiselta, ja lisäansioiden saamiseksi hän alkoi toimia veiston ja piirustuksen opettajana Pohjois-Savon kansanopistossa Kuopiossa. Siellä hän kohtasi tulevan puolisonsa, talousopettajana toimineen Tilda Nykäsen (1886–1964).
Antti Halonen työskenteli opettajana myös Muuruveden maamieskoululla ja sen jälkeen Suonenjoen maamieskoululla aina eläkkeelle jäämiseensä saakka. Maalaamista hän jatkoi vapaa-aikoinaan.
Sijainti
Suonenjoen vanha hautausmaaAsemakatu 13, 77600 Suonenjoki