Muotokuvareliefi
pronssi
Eemil Halonen 1926
Hietaniemen hautausmaa
Aktiivisena nuorsuomalaisena tunnettu kuvanveistäjä Eemil Halonen oli luonteva valinta ministeri Heikki Ritavuoren hautamuistomerkin tekijäksi. Haloselta oli marraskuussa 1921 valmistunut muotokuva presidentti K. J. Ståhlbergista, joka oli Ritavuoren tavoin taustaltaan edistyspuoluelainen. Ritavuori ja Halonen tunsivat toisensa. Ritavuori oli ollut muun muassa Henkivakuutusyhtiö Suomen apulaisjohtajana samaan aikaan, kun yhtiön uusi toimitalo Halosen julkisivuveistoksineen vuonna 1911 valmistui.
Ministeri Heikki Ritavuoren hautamuistomerkki paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla 24.10.1926. Hautapatsas muodostuu kolmiosaisesta, punagraniittisesta hautapaadesta. Keskuskiveen on kiinnitetty pronssinen kohokuva Heikki Ritavuoresta ja hakattu hänen nimensä ja elinvuotensa. Hautakumpua reunustaa matala graniittiaitaus. Ritavuoren muotokuvareliefin Eemil Halonen teki leskeltä Katri Ritavuorelta saamiensa kuvien perusteella. Tämä kertoi kuvista lähettämässään saatepostikortissa näin: ”Kuvat ovat hyvin paljon suurennetut pienestä ryhmäkuvasta, joten ovat himmeät. Pidän ne kuitenkin verrattain onnistuneina. Toivottavasti ne saavuttavat Teidät ajoissa.” Kortti oli päivätty 29.7.1926, joten kuvanveistäjällä oli vajaa kolme kuukautta aikaa reliefin tekoon ja sen valattamiseen pronssiin veljensä Arttu Halosen valimolla Lapinlahdella.
Kuva: Titus Verhe, Halosten Museosäätiö
Ministeri Heikki Ritavuori (1880–1922)
Sisäministeri, lakitieteen kandidaatti Heikki Ritavuori (vuoteen 1905 Henrik Rydman) edusti Kansallisen Edistyspuolueen uudistusmielistä, mutta vähälukuista vasemmistoliberaalia siipeä. Hän korosti kansanvaltaa, edistyksellisyyttä ja sosiaalista uudistusmielisyyttä. Vastakohtaisuuksia tuli tasoittaa poistamalla yhteiskunnallisia epäkohtia. ”Ritavuorelaiset” suhtautuivat esimerkiksi korostetun maltillisesti sisällissodan 1918 hävinneeseen osapuoleen. Hallitusmuotokiistassa Ritavuori kuului tasavallan kannattajiin.
Heikki Ritavuori toimi ministerinä puoluetoverinsa J. H. Vennolan hallituksissa 1919–1920 ja 1921–1922. Sisäministeri Ritavuori varoitteli usein oikeistolaisten aktivistien kaappaussuunnitelmista. Hän vierasti porvariyhteistyötä ja pyrki sen sijaan integroimaan sosiaalidemokraatteja hallitukseen. Oikeistolaisten mielestä Ritavuori väheksyi vasemmiston vaarallisuutta ja hajotti valkoisten yhtenäisyyttä.
Sisäministerin suurimmaksi ongelmaksi muodostui Itä-Karjalan kansannousu bolshevikkeja vastaan vuodenvaihteessa 1921–1922. Suomalaisia vapaaehtoisia lähti auttamaan karjalaisväestöä, minkä vuoksi Neuvosto-Venäjän ja Suomen välit kiristyivät. Ministerinä Heikki Ritavuori torjui Itä-Karjalan avustamisen ja pidätytti Itä-Karjalasta palanneita vapaaehtoisia, tosin myös Neuvosto-Venäjälle myönteisiä kommunisteja. Kriisin seurauksena henkisesti häiriintynyt liikemies Ernst Tandefelt, kiihkomielinen oikeistolainen, ampui Ritavuoren 14.2.1922 tämän kotiovella Nervanderinkadulla. Ritavuori oli ensimmäinen poliittisen murhan uhri itsenäisessä Suomessa.
Sijainti
Hietaniemen hautausmaaHietaniemenkatu 20, 00100 Helsinki