Hautapatsas ja pronssinen muotokuvareliefi
Pronssireliefi
Eemil Halonen 1913
Lapinlahden hautausmaa
Lassi Halosen haudalla on veljenpojan, kuvanveistäjä Eemil Halosen valmistama pronssinen muotokuvareliefi, joka on kiinnitetty hiomattomaan luonnonkiveen. Lassi Halosen hautajaisista muodostui paikallinen mielenilmaus venäläistoimenpiteitä varten. Muistotilaisuuden yhteydessä kerättiin muun muassa kolehti viranomaisten määräämien sakkojen kustantamiseksi. Samalla syntyi ajatus hautamuistomerkin tilaamisesta paikallisin varoin.
Lassi Halosen hautakivi paljastettiin 21.10.1913 Lapinlahden hautausmaalla isänmaallisin menoin. Yleisöä oli kokoontunut paikalle runsaasti. Tilaisuuden päätteeksi he kohottivat kolminkertaisen eläköön-huudon Lauri Halosen muistolle ja elämäntyölle ja hänen ajamalleen aatteelle.
Kuva: Kai Luttinen, Halosten Museosäätiö
Maanviljelijä Lauri ”Lassi” Halonen (1844–1904)
Maanviljelijä Lauri ”Lassi” Halonen (1844–1904) oli kuvanveistäjä Eemil Halosen setä, isän veli. Lassi Halonen oli vuokrannut Taavetti Korhosen Lintulahti-tilan (Ollikkala 7) ja viljeli sitä lampuotina vuosina 1876–1893. Sen jälkeen Lassi Halonen asui vaimonsa Maria Vartiaisen (1843-1935) kanssa mäkitupalaisina Hiekkalan tilalla, lähellä Nerkoon kanavaa. Kuollessaan vuonna 1904 Lassi Halonen oli kirjoilla Lapinlahden kirkonkylällä.
Lassi Halonen oli mukana Lapinlahden kunnalliselämässä toimien kunnallislautakunnan esimiehenä. Hän oli rohkea ja aktiivinen suomalaisuusmies. Maakunnan sanomalehdissä Lassi Halosta luonnehdittiin oikeustaiteilijaksi, jonka tunnuslauseena oli ”ennemmin taittua kuin taipua”.
Lassi Halonen oli suomalaismielisen Sampo-seuran jäsen. Paikallinen seura järjesti isänmaallisia iltamia ja varainkeruuta esimerkiksi varattomien lasten koulunkäynnin, VPK:n ja paikallisen kirjastotoiminnan tukemiseksi. Sampo-seuralaisia osallistui vuosina 1902–1904 kutsuntalakkoihin, ja muutenkin seuran toiminta joutui viranomaisten silmätikuksi.
Kutsuntalakot olivat suomalaisten passiivista vastarintaa voimistuneita venäläistämistoimia vastaan. Keisari Nikolai II oli vuonna 1901 hyväksynyt uuden asevelvollisuuslain, joka liitti Suomen armeijan Venäjän armeijaan. Venäläiset upseerit pääsivät Suomen armeijan virkoihin, ja suomalaisia joukkoja voitiin lähettää valtakunnan muihin osiin. Kutsuntalakot tuottivat tulosta vuonna 1905, kun asevelvollisuuslain toteuttaminen lopetettiin.
Lassi Halonen oli järjestämässä asevelvollisuuslakkoa ajaneita kokouksia Lapinlahdella 1902–1904. Tästä syystä Sampo-seura sai vuonna 1904 nimismieheltä vakavan muistutuksen. Lassi Halosen oli maksettava sakkoja ja erottava seuran jäsenyydestä yhdessä kirjuri Kalle Kähkösen kanssa.
Sijainti
Lapinlahden hautausmaaLinnansalmentie 2, 73100 Lapinlahti