Lyyraa soittava nainen
Pronssiveistos
Eemil Halonen 1948
Intiön hautausmaa
Kuvanveistäjä Eemil Halonen alkoi suunnitella veistosta Matinollin perhehaudalle Marjatta-tyttären kuoleman jälkeen. Halonen lähetti lokakuussa 1947 pariskunnalle rautatiepakettina kaksi luonnosta lyyraa soittavasta nuoresta naisesta. Kustannusarvio oli 356 000 markkaa peruspilareineen. Pronssisen patsaan valmistumista viivästyttivät toukokuussa 1948 järjestetyt ns. Leino-lakot: SKDL:n ja SKP:n toimeenpanemat poliittiset mielenilmaisut sisäministeri Yrjö Leinon erottamisen jälkeen. Eemil Halosen kirjeen perusteella saa käsityksen, että myös taiteilijan veljen Arttu Halosen valimon valajat olisivat osallistuneet lakkoihin.
Pronssinen hautaveistos esittää toisen polvensa varaan laskeutunutta nuorta naista, hengetärtä, jonka katse on kohotettu ylös. Vasen käsi pitelee lyyraa, joka myös nojaa vasempaan reiteen. Oikea käsi on taivutettuna sivulle valmiina soittamaan. Taidehistorioitsija Liisa Lindgren on huomauttanut, että kuvanveistäjä Eemil Halonen kierrätti ja varioi hautaveistostensa kuva- ja asentoaiheita, kuten Matinollin hautaveistoksen kaltaista naishahmoa, joka on nostanut katseensa ylös korkeampiin voimiin.
Hammaslääkäri, leskeksi jäänyt rouva Elli Matinolli vaikuttaa olleen erittäin tyytyväinen hautaveistokseen. Hän kirjoitti taiteilija Eemil Haloselle 20.1.1950 muun muassa näin:
– – käytän tilaisuutta kysyäkseni, mitä tulisi maksamaan sellainen aivan pienikokoinen jäljennös Marjan hautapatsaasta. Se on käynyt minulle kovin rakkaaksi, ja kun nykyisin vain harvoin jaksan haudalle, olen ajatellut, että olisi tavattoman mieleistä saada se kotiin aivan pienoiskoossa lipaston päälle.
Kuva: Halosten Museosäätiö
Urho Johannes Matinolli (1893–1948)
Marjatta Matinolli (1930–1947) kuoli 16-vuotiaana. Hän oli kaupunginlääkäri Urho Johannes Matinollin (1893–1948) ja hammaslääkäri Elli Matinollin (1896–1960) adoptiotytär. Pariskunta kuului oululaisiin vaikuttajiin ja taiteen ystäviin. Urho Matinolli toimi vuonna 1948 perustetun Oulun Taiteilijaseuran ensimmäisenä puheenjohtajana.
Nuoruudessaan Urho Matinolli oli aktiivinen suojeluskuntalainen ja Akateemisen Karjala-Seuran jäsen koko järjestön toiminnan ajan 1922–1944. Matinolli oli hyväksytty AKS:n valajäseneksi nro 10. Hän toimi myös järjestön ensimmäisenä varapuheenjohtajana. AKS:n tavoitteita olivat Itä-Karjalasta tulleiden pakolaisten avustaminen, heimotyö, aitosuomalaisuus ja maanpuolustustahdon kohottaminen. Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhasopimuksen mukaisesti vuonna 1944.
Kaupunginlääkäri Urho Matinolli kuoli vuonna 1948, vain vuosi Marjatta-tyttärensä jälkeen.
Sijainti
Intiön hautausmaaIntiöntie 6, 90100 Oulu